FRANEN LINJA

Löydät tältä sivulta kiteytetyt teesit, Poliittinen ohjelmani sekä “Kysymyksiä ja vastauksia“-osion.

KULUT KURIIN JA VEROT ALAS

Mitä enemmän kykenemme laskemaan kaupunkilaisten verorasitusta, sitä enemmän meillä on ostovoimaa sekä  mahdollisuuksia investoida kaupunkimme että koko Suomen hyvinvointiin. Vain verotusta keventämällä ja positiivista talouskasvua tavoittelemalla voimme pitää huolta jokaisesta yhteiskunnan jäsenestä ketään syrjimättä.

KOULUTUS KESKIÖÖN

Peruskoulussa on huomioitava nykyistä paremmin oppilaiden yksilölliset taipumukset. Panostetaan oikeaan oppimiseen, joka vastaa työelämän tarpeita.

ANNETAAN LAPSILLE MAAILMAN PARAS TULEVAISUUS

Vain pitämällä huolta lapsista ja nuoristamme on kaupungillamme ja laajemmin koko Suomella edessään tulevaisuus, jota meistä jokainen uskaltaa tavoitella. Päivähoidon tulee olla kaikille subjektiivinen oikeus. Vain näin voimme varmistaa, että yksikään pieni lapsi ei jää taustansa vangiksi. Samalla avataan varhaiskasvatus yksityisille toimijoille ja pidetään kulut kurissa.

KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA TEHOKKAAKSI

Aktiivinen elinkeinopolitiikka on avainasemassa, kun rakennetaan kaupunkimme hyvinvointia. Menestyvät yritykset ja niissä työskentelevät kaupunkilaiset ovat ainoa tae koko kaupungin hyvinvoinnille.

POLIITTINEN OHJELMA

KULUT KURIIN JA VEROT ALAS

Suomen kokonaisveroaste on nykyisen hallituksen aikana noussut jyrkästi. Siitä huolimatta velkaantuminen jatkuu, eikä sille tahdo näkyä loppua. Tämä on tuhoisa kierre. Se katkaistaan ainoastaan suuntaa kääntämällä. Mielestäni vaatimus, ettei verotusta saa enää kiristää, ei ole riittävä.

Korkeat tuloverot yhdistettyinä korkeisiin kulutusveroihin tuntuvat jokaisen kukkarossa. Keskituloisen rahat eivät riitä enää samanlaiseen elämään kuin aiemmin. Jos halutaan, että ihmisillä on varaa kulutukseen ja yrityksillä varaa investointeihin, kokonaisveroaste ja erityisesti ansiotulovero on käännettävä ensi vaalikaudella selvään laskuun.

Samaan aikaan hallituksen täytyy noudattaa koko kautensa ajan tiukkaa menokuria, jonka tähtäimessä pitää olla valtion budjettitalouden tasapainottaminen. Tämä tavoite edellyttää seuraavalta hallitukselta menojen leikkauksia. Tärkeintä on tunnustaa, että Suomen julkinen sektori on liian suuri. Erilaisia tulonsiirtoja, tukia järjestöille ja harrastuksille sekä julkisesti järjestettyjä palveluita kaikille on liikaa. Järjestelmämme kantokyky ei kestä sitä.

Mielestäni paras tapa toteuttaa leikkauksia on vapauttaa palveluita yksityisille markkinoille. Palveluihin käytettävissä olevat rahat eivät siitä lisäänny, kun ne kierrätetään byrokratian rattaiden kautta palveluihin. Päinvastoin rahaa jää palveluihin enemmän, jos ihmiset päättävät rahojensa käytöstä itse. Toimivan valtion on huolehdittava heistä, jotka eivät kykene huolehtimaan itse itsestään. Vähiten tuskaa aiheuttava tapa vähentää menoja on jäädyttää indeksietuudet useammaksi vuodeksi. Lopulta ainoa tapa saada julkinen talous tasapainoon on nostaa työllisyysastetta.

IHMISILLE TÖITÄ

Suomen tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky on heikentynyt pitkään, eikä palkkamaltti ole onnistunut parantamaan tilannetta. On yrityksiä ja aloja, joilla on varaa palkankorotuksiin, kun tuottavuus kehittyy hyvin. Sitten on yrityksiä ja aloja, joilla ei ole varaa maksaa työntekijöille edes nykyisiä palkkoja. Irtisanomisten sijaan yrityksillää pitäisi olla mahdollisuus neuvotella väliaikaisista työajan pidennyksistä tai muista joustoista, jos sillä tavoin voidaan pelastaa työpaikkoja.

On järjetöntä, että globaalin markkinatalouden olosuhteissa ylläpidämme suljetun talouden aikaisia käytäntöjä palkanmuodostuksessa.

Yrityksillä ja työntekijöillä pitää olla vapaus sopia keskenään joustavasti sopivista työehdoista. Työehtosopimusten yleissitovuudesta pitää luopua. Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, kunhan työnteon ehdot ja hinta tekevät palkkaamisen kannattavaksi. Ihmiset olisivat myös entistä enemmän valmiita tekemään töitä, jos yrityksille annettaisiin mahdollisuus joustavampaan palkkaamiseen. Mielestäni ei ole olemassa työtä, joka ei olisi arvokasta. Suomalainen yhteiskuntamalli ei voi selviytyä, ellei työllisyysastetta saada nostettua. Se taas on mahdollista vain, jos matalapalkkatyön teettäminenkin tehdään kannattavaksi sekä palkkaajalle että työntekijälle.

Yleinen palkkojen alentaminen ei ole kannattavaa kuluttajien ostovoiman eikä yritysten investointihalukkuudenkaan suhteen. Nopein ja suotavin tapa helpottaa kustannuskilpailukykyä on työnantajan sivukulujen alentaminen.

Yrittämisen edellytyksiä pitää parantaa tekemällä yritysverotus nykyistä kannustavammaksi. Kannatan Viron yritysveromalliin siirtymistä. Siinä järjestelmässä ainoastaan yrityksestä ulos maksettuja osinkoja verotetaan. Se kannustaa käyttämään yrityksen voitot investointeihin. Pienten yritysten edellytyksiä työllistämiseen parannetaan tehokkaasti nostamalla arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus 22 500 eurosta 60 000 euroon.

Sosiaaliturvaa pitää kehittää siihen suuntaan, että jokainen tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan. Matalapalkkaisimmille työntekijöille pitää voida maksaa avustusta palkan päälle, jotta työtä saadaan kaikille työntekoon kykeneville, eikä kenenkään tarvitse kärvistellä nälkäpalkalla.

KOULUTUS NYKYAIKAAN

Koulutuksesta ei saa leikata, jos haluamme, että Suomi on tulevaisuudessakin korkeaan osaamiseen ja teknologiaan perustuva yhteiskunta. Koulutuksen on oltava kykyjen ja työmaailman tarpeiden mukaista niin, että meiltä löytyy sekä parhaat ammattiosaajat että parhaat tieteentekijät. Koulutusmäärät pitää mitoittaa tulevaisuuden työelämän tarpeiden mukaan.

Meidän pitää oppia arvostamaan lujaa ammattiosaamista. Ammattikoulutuksessa pitää siirtyä mahdollisimman laajasti koulutussopimusmallin mukaisesti työpaikalla oppimiseen. Yliopistoilla on oltava olla riittävät resurssit niin perustutkimuksen kuin soveltavan tutkimuksen tekemiseen. Ylikoulutus ei palvele ketään, vaan synnyttää ainoastaan akateemisia työttömiä.

Peruskoulu ei saa olla pelkkä tottelevaisten hallintoalamaisten koulutustehdas, jota nuoret uhmaavat kurittomalla käytöksellään. Oppilaiden yksilölliset kiinnostukset ja taipumukset pitää ottaa koulutuksessa nykyistä paremmin huomioon. Tavoitteena pitää olla, että kaikki oppivat perusasiat hyvin, pääsevät syventämään osaamistaan kiinnostuksensa kohteissa ja oppivat yhteisöllistä toimintaa.

Yhteiskuntamme on jo digitaalinen. Peruskoulu ei voi olla opetusmetodeiltaan arkaainen. Opetusmetodit pitää siirtää vauhdilla digiaikaan ja ohjelmoinnin pitää kuulua jo perusopetukseen.

Yritteliäisyyteen täytyy kannustaa kaikilla koulutustasoilla.

Suomalaiset osaavat juhlia urheilun sankareita. Suomalaisten on korkea aika oppia arvostamaan myös tieteen, taiteen ja osaamisen sankareita. Jokaisella meistä on omat vahvuutensa. Huolehditaan siitä, että jokainen pääsee hyödyntämään mahdollisimman hyvin omaa osaamistaan kiinnostuksensa mukaan.

PUOLUSTUSKYKY KUNTOON

Valtion tärkeimmät tehtävät ovat sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen sekä oikeusjärjestelmän ylläpitäminen.

Jotta yhteiskunta olisi vakaa, puolustusvoimilla, poliisilla, oikeuslaitoksella ja pelastuslaitoksella pitää olla riittävästi henkilöstöä, kalustoa ja rahaa, jotta turvallisuudesta huolehtiminen ei jää näistä kiinni.

Poliisista pitää löytyä riittävästi viranhaltijoita tavalliseen partiointiin ja rikosten selvittämiseen. Leikkauksille pitää laittaa piste. Muutoin edessä on oman käden oikeus ennen kuin huomaammekaan.

Viime vuosina toteutetut puolustusvoimien säästöt ovat olleet virheratkaisu. Suunta on käännettävä.

Jotta puolustusvoimat toimisivat uskottavana pelotteena mahdolliselle hyökkääjälle, armeijan varustelutasoon täytyy panostaa aiempaa enemmän. Puolustusvoimien määrärahoja pitää lisätä tuntuvasti.

Yleinen asevelvollisuus luo parhaan pohjan Suomen puolustamiselle. Reserviläisarmeijan pitää olla vahvuudeltaan riittävän suuri sekä taidoiltaan ja kunnoltaan iskukykyinen. Se edellyttää kertausharjoitusten lisäämistä. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on arvokas lisä puolustuskyvylle. Kodinturvajoukot lisäisivät reservin iskukykyä.

Suomelle ainoa järkevä liittolainen on länsi. Euroopan unionin myötä Suomi kuuluu jo poliittisesti länteen, mutta sotilaallista suojaa Suomella ei ole, koska se ei ole liittynyt läntisen Euroopan yhteisestä puolustuksesta lähes jokaisessa EU-maassa huolehtivaan Natoon.

Suomen on aika hakea Nato-jäsenyyttä niin pian kuin mahdollista.

Suomi on puolustamisen arvoinen maa, ja sellaisena se tulee pitää. Meidän on kyettävä tekemään lähitulevaisuudessa merkittäviä ratkaisuja, jos aiomme puolustaa kalliilla lunastettua isänmaata omille jälkeläisillemme.

Lisää ajatuksiani eri kysymyksistä löytyy KIRJOITUKSET-osiosta.