Verot alas, kulut kuriin!

27.8.2012 Francis McCarron

Lahden ainoa mahdollisuus säilyä menestyvänä kaupunkina on houkutella työssäkäyviä ihmisiä ja työllistäviä yrityksiä kaupunkiin. Se ei onnistu verottamalla ihmisiä ja yrityksiä hengiltä.

Puolueeseen katsomatta lahtelaispoliitikoiden kuuluu väittävän, että kunnallisveroa on pakko nostaa. Ei ole. Veroja ei ole ikinä pakko nostaa. Väite pohjautuu pelkkään kulujen karsimisen pelkoon. Kulujen karsiminen taas ei tarkoita sitä, että ihmisten hyvinvoinnista leikattaisiin. Kulujen karsiminen tarkoittaa sitä, että kaikista ylimääräisistä rönsyistä kaupungin budjetissa hankkiudutaan eroon, ja menoiksi hyväksytään ainoastaan lakisääteisten tehtävien kulut sekä selvästi kaikkia lahtelaisia hyödyttävien merkittävien hankkeiden kustannukset, jotka eivät toteudu pelkällä yksityisellä rahalla.

Meidän on muutettava ajattelumallia, jonka mukaan kiristyvä verotus toisi kaupungille lisätuloja. Verotus ei ole nollasummapeliä. Jokainen veronkorotus on poissa yksityisten ihmisten kulutuksesta ja yritysten investointimahdollisuuksista. Korkeampi verotus vähentää yksilöiden ja yritysten taloudellista toimintaa, jolloin verotettavaa tuloa on vähemmän. Korkea verotus myös karkottaa kaupungista suurimpien veropottien maksajat.

Mitä enemmän meillä on veronmaksajia, sitä vähemmän meidän tarvitsee verottaa. Verotuksen laskeva trendi toimisi merkittävänä houkuttelijana alueelle muuttoa ajatteleville ihmisille ja yrityksille.

Lahti ei missään tapauksessa saa korottaa kunnallisveroa, vaan sitä pitää alentaa. Lyhyen aikavälin pienemmän verotuoton kanssa voidaan elää, kunhan leikkauksia uskalletaan tehdä. Ne tulevat tarpeellisiksi joka tapauksessa ennen pitkää.

Helpoin leikkauskohde on kaupungin hallinto. Päällekkäisyyksiä pitää karsia raskaalla kädellä ja tarpeettomia virkoja tulee lakkauttaa viimeistään työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle. Kaikki palvelut, jotka voidaan hoitaa edullisemmin ja vähintään yhtä laadukkaasti ostopalveluina, on ulkoistettava.

Kaupungin ei ole tarpeen omistaa kiinteistöjä, jotka rapistuessaan vain syövät entisestään kaupunkilaisten verotuloja, ja lisäävät velanottoa.

Suurimmat kuluerät kaupungin budjetissa tulevat sosiaali- ja terveyspuolelta. Lääkärikäyntien omavastuuosuutta voidaan nostaa, mikä vähentää ”lentsulääkärikäyntejä”. Se ei kurjista usein terveydenhoitoa tarvitsevia, koska omavastuuosuudelle on kuitenkin olemassa katto.

Jokainen joutuu maksamaan palveluista joka tapauksessa tapahtui se sitten verojen kautta tai maksamalla palvelusta erikseen. Veroilla kustannetut palvelut muodostuvat automaattisesti kalliimmiksi, koska mukaan tulevat myös byrokratian kustannukset.

Kaikki kulttuuri-, urheilu- ja viihdetoiminta on käytävä kriittisesti läpi. Jokainen kulttuuriesitys maksaa saman summan riippumatta siitä, maksavatko sen osallistujat itse vai maksaako sen kunta verotuloista. Valitsen mieluummin itse, mihin urheilutapahtumaan tai konserttiin ostan lipun, kuin että jokin arjen asiantuntijoista koostuva lautakunta päättää, mikä on ”oikeaa” eli tuen ansaitsevaa kulttuuria tai urheilua. Kaikki tuet, jotka palvelevat vain jonkun kapean eliitin etua pitää poistaa.

Meidän pitäisi päästä eroon yhteiskunnasta, jossa ihmisten työllä ansaitsemaa rahaa kierrätetään aina kuntien ja valtion kassan kautta; jossa virkamiesten ja poliitikkojen eliitti päättää, mitä palveluita alamaisille tarjotaan.

Kun kunta keskittyy aidosti lakisääteisten peruspalveluidensa, eli koulutuksen, terveydenhuollon ja perusinfrastruktuurin ylläpitämisen toteuttamiseen, verotus voidaan pitää maltillisella tasolla. Käteen jäävillä rahoilla voimme itse päättää, mihin viihteeseen tai toimintaan ne sijoitamme.

 Kirjoitus julkasitu ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomien vierailija-palstalla 27.8.2012.