Lastentarhanopettajia saa, kun maksaa

Vastikään paljastui, että pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet palkkakartellista eli että Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät kilpaile lastentarhanopettajien palkoilla. Lauantaina Helsingissä järjestettiin Ei leikkirahaa -kansanliikkeen mielenosoitus lastentarhanopettajien parempien palkkojen puolesta.

Vihreiden puhujana tilaisuudessa oli Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Emma Kari. Kari oli siis vaatimassa lisää palkkaa lastentarhanopettajille mielenosoituksessa, vaikka hän on luottamustehtävässään ehkä keskeisin henkilö, joka niitä palkkoja olisi voinut korjata! Tämä on vihreiden perinteistä poliittista teatteria, mesotaan paljon, mutta mikään ei muutu.

Minulle kuten varmasti kaikille suomalaisille vanhemmille tärkeintä koko maailmassa on omien lasteni hyvinvointi. Pyrimme aina parhaisiin mahdollisiin ratkaisuihin lapsiamme koskevissa valinnoissa. Miksi sitten jätämme näin keskeisen asian, kuin lapsiamme kasvattavien koulutettujen ammattilaisten palkkauksen ja hyvinvoinnin hoitamatta ja erilaisten marginaaliryhmien lyömäaseeksi mielenosoituksissa ja somessa?

Perussyy tilanteeseen on jäykkä ja keskitetty palkkasopiminen, joka aiheuttaa liian alhaisia palkkoja, sekä niukkuutta osaavista ja hyvistä työntekijöistä. Pahimpana mantrana tukemassa näitä halvaannuttavia rakenteita on vasemmiston lempiajatus ”sama palkka, samasta työstä”. Työmarkkinat toimivat luonnollisesti parhaiten silloin, kun palkan suuruudella kilpaillaan. Palkoista taas saadaan kilpailua vain kun ”päivähoitomarkkinalla” on riittävästi yksityisiä yrityksiä tarjoamassa palveluitaan.

Kunnalliset työehtosopimukset ovat jäykkiä, koska niissä palkat maksetaan tehtävien vaativuustasojen mukaan. Näin jokainen kunta maksaa likimain samaa palkkaa samasta työstä, vaikka kyseisellä paikkakunnalla tuolla palkalla ei pystyisi elämään tai työntekijöitä tehtävään ei olisi. Helsinki ja pääkaupunkiseutu tästä ehkä parhaimpana esimerkkinä. Yksityiset toimijat sen sijaan tarjoavat palkkaa juuri sen verran kuin on tarvis, jotta saadaan pätevät ja osaavat ihmiset töihin hoitamaan maksavien asiakkaiden (eli meidän) lapset. Euro on tässäkin paras konsultti.

Omat lapseni ovat olleet sekä yksityisessä että julkisessa päivähoidossa. Molempiin olemme olleet hyvin tyytyväisiä kotikaupungissamme Lahdessa. Yksityisellä maksoimme hieman kunnallista enemmän, mutta vastineeksi saimme englanninkielisen päivähoidon, normaalin toiminnan lisäksi. Toinen lapsista on tällä hetkellä kunnallisessa päiväkodissa, enkä voi kuin ihmetellä kuinka laadukasta ja kasvattavaa tuokin palvelu on.

Lahti on päättänyt ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoltaan 825 euroa, jonka päälle voi saada harkinnanvaraisen 75 euron ”lisäsetelin”.

Tällä pyritään varmistamaan laadukkaat ja erityisesti riittävät varhaiskasvatuspalvelut kaupunkilaisille, kun yksityisiä yrityksiä hyödynnetään palvelutuotannossa. Samalla tavoitellaan varhaiskasvatuksen kustannusten hillintää kaupungin budjetissa, kun kunnan ei tarvitse tuottaa kaikkea päivähoitoa itse ja mikä tärkeintä, kaupunki välttyy kalliilta kiinteistöinvestoinneilta.

Palvelusetelijärjestelmässä yksityisillä päiväkodeilla on mahdollisuus periä kunnallista päivähoitoa korkeampi hinta asiakkailta paitsi niiltä perheiltä, jotka kuuluvat nollamaksuluokkaan. Minulle ei ole ongelma maksaa päivähoidosta hieman enemmän, jos tiedän, että maksamani euromäärä on korvamerkitty ja menee lapseni saaman päivähoidon laatuun sekä määrään. Parasta tässä on, että meille asukkaille tulee aitoa valinnanvapautta palveluissa. Yksityiset ja julkiset toimijat tasavertaisina palveluiden tuottajina, joista me asiakkaat voimme valita perheellemme parhaiten sopivat.

Jos varhaiskasvatuksen ammattilaisista on pulaa ja se vaikuttaa negatiivisesti lapseni kasvatukseen, on mielestäni päivänselvää, että palkkoja pitää nostaa. Palkat nousevat parhaiten, kun meillä on julkisen ohella vapaita markkinoita, joilla palkatkin määräytyvät oikein. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii tässäkin, eikä sitä ole syytä romuttaa poliitikkojen tai viranhaltijoiden mielivaltaisilla palkkakartellisopimuksilla.

Minä haluan, että lastani kasvattavat ammattilaiset pystyvät elämään hyvin, laadukkaasti tehdystä työstä saamallaan palkalla.

Kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten blogissa.