Keskustan Sipilä Nottinghamin sheriffin linjoilla

10.11.2014 Francis McCarron

Keskusta kertoi perjantaina eduskunnassa haluavansa Suomeen niin sanotun Robin Hood -veron. Todellisuudessa kyse on kuitenkin Nottinghamin sheriffin ahneista tempuista kansalaisten kurjistamiseksi ja byrokraattien armeijan pönkittämiseksi.

Palataanpa hetkeksi Sherwoodin metsien sankarin tarinaan. Robin Hood varasti rikkailta ja lahjoitti köyhille. Eikö se niin mennyt?

Suomalaiset sosialistit tykkäävät jättää tarinasta tärkeimmän opetuksen kertomatta. Tarinan roisto, Nottinghamin sheriffi, piti yllä vaurasta hovia ja kansalaisia sortavaa armeijaa verottamalla ankarasti alamaisiaan – siis varasti kovasti työtätekeviltä kansalaisiltaan antaakseen itselleen ja hännystelijöilleen yltäkylläisen elämän. Robin Hood sen sijaan otti valtiolta (eli sheriffin hallinnolta) rahat pois, ja antoi ne takaisin kansalaisille, jotka olivat rahat ansainneet.

Kovasti keskustan talouslinja vaikuttaa aivan samalta kuin Nottinghamin sheriffin linja. Puolue ei haluakaan ottaa yltäkylläiseltä valtiolta, vaan kurittaa ihmisiä siitä, että he ovat käyttäneet vuosia kouluttautuakseen haastaviin tehtäviin, ja pyrkineet etenemään urallaan tekemällä kovasti töitä.

Keskustan esityksessä yli 60 000 euroa vuodessa ansaitseville työntekijöille asetettaisiin pysyvä korkeampi tuloveron porras. Kekusta yrittää omalla vääristetyllä Robin Hood -retoriikallaan syyllistää yli 60 000 euroa vuodessa eli yli 5000 euroa kuukaudessa bruttona ansaitsevia työntekijöitä varkaiksi.

Minusta syytös on paitsi kohtuuton, myös törkeä.

Kovista puheista huolimatta, keskusta ei ole valmis pienentämään julkista hallintoa ja lisäämään ihmisten vapautta. Loppujen lopuksi vain verotuksen taso määrää pitkällä aikavälillä julkisen sektorin koon. Keskustan silmänkääntötemppu on puhua kovista ajoista, mutta toinen käsi ei selvästikään halua nähdä, mitä toinen tekee.

Mitä enemmän keskustan mallia tutkailee, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että keskusta aikookin olla se ilkeä Nottinghamin sheriffi jonka tehtävänä oli varmistaa veronkannon maksimointi, tulonsiirrot omille läänityksille (lue maataloustukiin, risupaketteihin ja kavereita hyödyttäviin yritystukiin) ja niskuroivien kansalaisten rankaiseminen.

Keskusta haluaa palata malliin, jossa verotuksen progressio kiristyy jyrkästi. Valtion määräämillä tulonsiirroilla tekohengitetään taantuvia alueita ja näin varmistetaan omien äänestäjien sydänmaille kallista ja suomalaisten enemmistöä syrjivän siltarumpupolitiikan jatko.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on pyrkinyt profiloitumaan jonkinlaisena tiukkaa menokuria ajavana porvarina, joka olisi vaihtoehto kokoomuksen oikeistoliberalismille. Näin ei kuitenkaan ole. Juha Sipilä on vain heikosti naamioitu Troijan hevonen, joka porteista sisään päästyään päästää valloilleen punamullalla maalatun taantumuksen. Sieltä paljastuu ulkoministeriksi himoava Paavo Väyrynen, biotaloudeksi verhottuja risupaketteja värkkäävä Mauri Pekkarinen, aluepolitiikan ja siltarumpujen Seppo Kääriäinensekä uuden ajan Venäjä-korttia heilutteleva Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Paula Lehtomäki.

Portit tälle taloudelliselle taantumuksen hyökyaallolle on pidettävä visusti kiinni. Pelkään pahoin, että kun olemme päästäneet tämän menestymisestä rankaisevan 70-lukulaisen ajattelun purkista ulos, meillä ei pian ole enää menestyjiä, ketä verottaa entistäkään vähää.

Todellinen Robin Hood -linja on sellainen, joka alentaa työnteon verotusta kaikissa tuloluokissa. Sitä lilnjaa minä kannatan. Kovasta työstä ja työnteolla menestymisestä ei saa rangaista.

Julkaistu Uuden Suomen blogissa.