Autovero puoliksi – ja sitten pois

7.12.2014 Francis McCarron

Tunnustan. En ole minkään verojen ystävä. Kun valtiolla on kuitenkin tehtäviä, kuten puolustus, jotka on pakko hoitaa, verot kannattaisi kerätä tehokkaasti ja mahdollisimman vähän haittaa ihmisille aiheuttaen.

Yksi järjettömimmistä, ellei järjettömin vero, on väliaikaiseksi veroksi vuonna 1958 säädetty autovero.

Ankara autovero vie suurimmalta osalta suomalaisia mahdollisuuden turvalliseen, taloudelliseen, mukavaan sekä ympäristöystävälliseen autoiluun.

Tämä epäkohta on erityisen räikeä, kun muistamme, ketkä yksityisautoja eniten tarvitsevat: lapsiperheet ja heidän työtä tekevät vanhempansa. Samalla, kun elämän ruuhkavuosina yritetään rakentaa kotia, perhettä, uraa ja yhteiskuntaa, autovero käytännössä ohjaa nämä ihmiset käyttämään kaikkein turvattomimpia ja saastuttavimpia ajoneuvoja. Tämä on mitä suurimmissa määrin poliittinen arvovalinta kansalaisten hyvinvoinnista.

Väitän, että moni ostaisi uuden auton, jos se maksaisi vaikkapa 5000-7000 euroa vähemmän kuin nykyisin. Autokauppa pärjäisi eikä Suomessa tarvitsisi ajaa Euroopan vanhimmilla autoilla. Autoalan toimijat maksaisivat varmasti mielellään hieman yhteisöveroa, kunhan viivan alle jäisi hieman enemmän. Siinä sivussa tarvittaisiin monta automyyjää lisää hoitamaan lisääntynyttä uusien autojen kysyntää, mikä taas lisäisi tuloverojen kertymää.

Autottuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio on laskenut, että autoveron puolittaminen ei vähentäisi valtion verotuloja lainkaan, koska lisääntyneen myynnin ansiosta muita veroja kerättäisiin saman verran.

Puolittaminen on oikea ensiaskel. Se pitää mielestäni kirjata eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan.

Puolittaminen olisi järkevä vaatimus siinä mielessä, että sille olisi poliittisesti realistista saada useamman puolueen tuki. Lisäksi puolittamista ei tarvitsisi kompensoida heti vaikkapa vuotuisen ajoneuvoveron korotuksella.

Suomi on sitoutunut pudottamaan kasvihuonepäästöjään vuoden 2005 tasosta 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ei-päästökauppasektorilla. Tähän ei tulla pääsemään, jos autokantaa ei saada pikaisesti uusiutumaan. Siihen ei nykyisen kaltainen verotus kannusta.

Uudet autot eivät kuluta läheskään niin paljon polttoainetta, joten kauppataseeseen ja energiaomavaraisuuteen tulevat vaikutukset olisivat myös positiivisia. Valtion menettämät polttoaineverot tulisivat takaisin, kun ihmiset kuluttaisivat polttoaineessa säästyneet eurot johonkin muuhun verotettavaan hyödykkeeseen.

Autoveron tuotto on sulanut erityisesti vuoden 2012 uudistuksen jälkeen, jolloin verotus sidottiin autojen päästöihin. Uudet autot ovat vuosi vuodelta pienempipäästöisiä, joten verokertymäkin kutistuu. Kun vuosittain maksettava ajoneuvovero määräytyy myös päästöperusteisesti, se kannustaa yhdessä bensan hinnan kanssa vaihtamaan vähäpäästöisempiin autoihin.

Ja kas, valtion ahnas veronkorotus on johtanutkin kutistuneisiin verotuloihin!

Liikennekuolemien ja loukkaantumisten hintaa on vaikea määritellä, mutta niiden ehkäisemisen pitäisi olla keskeisin asia kaikessa liikenteeseen liittyvässä politiikassa. Liikenneviraston tilastojen mukaan liikenneonnettomuuksien kustannukset olivat 1,4 miljardia euroa vuonna 2013.

Autokannan radikaali uusiutuminen johtaisi onnettomuuksien vähenemiseen ja sitä kautta suoraan loukkaantumisten ja kuolemantapausten selvään pudotukseen. Kaikki liikenneonnettomuuksien uhrit ovat turhia ja vältettävissä, kunhan uskallamme muuttaa ajatteluamme verotuksen merkityksestä ja painopisteistä.

Autoveron puolittamisen jälkeinen looginen seuraava askel olisi veron väliaikaisuuden vahvistaminen. Pidemmällä aikavälillä vero pitää poistaa – ilman että poistoa kompensoidaan millään muiden verojen korotuksilla.

Autoveron tuotto on ollut noin 900 miljoonaa euroa vuodessa. Tuon summan korvaaminen valtiontaloudessa ei olisi helppoa.

Polttoaineveron korottaminen on aina yksi vaihtoehto, mutta se sorsii erityisesti kaikkein pienimpiä tuloluokkia, syrjäseuduilla asuvia ja työmatkalaisia. Ammattiliikennettä ei Suomessa voi verotuksella kiristää enää, joten polttoaineverotuksen korotus ei heitä voisi koskea. Muutenkin polttoaineen hinnasta noin 75 prosenttia veroa. Tämäkin seikka on hyvä muistaa, kun kiroaa energian kallista hintaa. Ei energia ole kallista. Suomen verotus siitä tekee kallista.

Ratkaisua, jossa autovero poistettaisiin korvaamalla verotuotot muiden verojen korotuksilla ei ole sellainen ratkaisu, jonka olisin valmis hyväksymään.

Verotusta olisi korkea aika alkaa miettiä uudella tavalla.

Yleisesti ottaen kaiken tulevan veropolitiikan pitää tähdätä kokonaisveroasteen alentamiseen. Enää ei ole järkeä miettiä, mitä veroja pitää korottaa, jotta jotain toisia voidaan laskea.

Vain yleinen verojen alentaminen on tapa, jolla voimme pienentää elinkeinoelämää tukahduttavaa julkista sektoria, ja antaa taloudelle taas tilaa hengittää.